Brasilia ploki: Ilhabela 18-20.5.2012

Päätimme näyttää Henkalle hieman rannikkoa ja paikallista rantaelämää. Kohteeksi valitsimme Ilhabela:n saaren joka edellisen sateitten takia hiukan epäonnistuneen reissun jälkeen vaikutti mukavalta paikalta. Lisäksi kohteeseen on kohtuullinen matka. Lähdimme ajamaan kotoa yhdentoista maissa perjantai aamupäivällä. Ajomatka on karvan vajaa neljä tuntia ilman pysähdyksiä. Aina kun täällä menee rannikolle joutuu ajamaan alas vuoristosta joten tämä pidentää matka-aikaa huomattavasti. Vuoristoteillä keskinopus harvoin yltää yli 40km/h. Saavuoimme perille saarelle alkuillasta, virkistäydyimme ja joimme hieman viiniä hotellilla ennen illalliselle lähtöä. Tällä kertaa hotellin valinta oli onnistunut ja näin ollen hotelli oli erittäin siisti ja huoneet olivat siistit joskin hieman pienet, tätä miinusta kompensoi kumminkin meidän huoneessa ollut suht kookas patio, joka toi mukavasti lisää tilaa pieneen huoneeseen. Kyselin respasta mahdollisuutta jonkinlaiseen kalastus reissuun ja he lupasivatkin varata meille retken lauantaiksi. illallisen kävimme syömässä erään hotellin ravintolassa ja pääruoka(File Badejo grelhado) olikin onnistunut valinta, alkupalaksi otin lohi carpaccion joka oli suureksi ihmetyksekseni uitettu jonkinlaisessa sinappisoossissa ja kaipaamaani parmesaania siinä ei ollut käytetty ollenkaan. Muutenkin lohi oli rakenteeltaan jotenkin pehmoista ja koostumus ei kyllä vastannut raakaa tuoretta kalaa. Jälkiruokina olemme useissa paikoissa suosineet Petit Gateu suklaa jälkiruokaa, joka on erittäin haasteellinen valmistaa oikein ja tämän perusteella onkin mukava arvioida ravintolaa. Päädyimme tähän jälkiruokaan taas ja voi sanoa että vaikka maku oli hyvä oli valmistuksessa valitettavasti täälläkin parantamisen varaa. Syötyämme palasimme hotellille ja nautimme vielä pullon viiniä tv-huoneessa ennen nukkumaan menoa.

Aamulla aamiaisen jälkeen kävimme respassa tiedustelemassa tulevaa reissuamme, respassa meille kuitenkin selvisi että kyseinen retki ei tulisi toteutumaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Meille tarjottiin toisena vaihtoehtona kuunari risteilyä saaren asuttamattomille rannoille, pitkän vääntämisen jälkeen selvisi kumminkin ettei tähän kuulu kalastusta. Noin puolen tunnin selvittelyn jälkeen saimme vuokrattua privaatisti veneen kippareineen 900R$ päivähintaan, tyydyimme vaihtoehtoon ja otimme tämän 29jalkaisen avoveneen. Hieman ennen puoltapäivää ajoimme satamaan jossa vene odottikin meitä jo laiturissa. Hypättyämme kyytiin romuinemme kippari suuntasi veneen merelle, olikin taas mukava tunne päästä merelle. Ehkä noin 15mailin siirtymän jälkeen aloimme kalastaa, kalastus oli pohja ongintaa kokonaisilla kalmarinpäillä missä lonkerot olivat tallella. Melko pian alotuksen jälkeen kippari sai tartutettua kala ja antoi vavan minulle väsytystä varten, kala ei ollut iso ja sain sen melko pian ylös. Kalalaji(espada, huotrakala) oli minulle vieras joskin olen moisia joskus ohimennen kalatiskissä nähnyt. Loppupäivänä ei sitten muita tapahtumia ollut vaikka kipparikin välillä yritti näy ttää mallia. Aika huono reissu, mutta tulipahan tehtyä. Kalasta tultuamme soimme hotellilla kolmioleivät ja kävimme kokeilemassa Lindan ja Cosmon kanssa hotellin höyrysaunaa joka oli lähinnä viileähkö vitsi. Lämpö ”saunassa” oli noin 30C ja höyryäkään ei ollut nimeksikään. Saunomisen jälkeen suuntasimme illalliselle läheiseen kalaravintolaan. Tilasimme alkuun pari pulloa valkkaria ja caipirinhat, caipirinhat olivat jostain syystä hiukan ihmeellisen makuiset ja minulta jäikin drinkistä puolet juomatta. Ruuaksi tilasimme annoksen grillattuja hummerin pyrstöjä ja eräänlaista kampelafilettä. Ruokaa oli kolmelle ja puolelle henkilölle vähintäänkin riittävästi. Hummerin pyrstöihin olin hieman pettynyt, liha oli hiukan kuivaa ja mautonta, kala taas oli todella herkullista. Palasimme syömästä hiukan edellisiltaa aikasemmin ja siirryimme taas tv-huoneeseen nauttimaan pullon portugalilaista vinho verdeä.

Sunnuntaina aamiaisen jälkeen pakkasimme kamat ja ulostauduimme hotellista. Ennen poistumista saarelta kävimme näyttämässä Henkalle vesiputousta, jossa kävimme viime kerrallakin. Mukaan tartui myös taas paikallista viinaa banaanin ja aprikoosin makuisena. Sunnuntai ruuhkan takia jouduimme odottamaan lauttaa pitkän tovin ja kävin odotuksen lomassa ostamassa koko perheelle t-paidat muistoksi saaresta. Paluumatkalla pysähdyimme jonkinlaiselle isolle lounasgrillille jossa söimme eräänlaiset makkara hampurilaiset jotka olivat paikalliseen tapaan aivan liian suolasia ja rasvaisia. Ennen kotiin saapumista kävimme vielä kaupassa täydentämässä ruokavarantoja.