Translate

maanantai 19. joulukuuta 2011

Konferenssi hotelli ja Santos 10-18.12

Viime viikonloppuna Lindalla oli kansallinen konferenssi täällä Campinaksessa. Nelisen päivää duunia ja pari yötä hienossa resortissa. Tällä välin keskityimme Cosmon kanssa sotkemaan paikkoja ranchillä. Tiistaina ajelimme Cosmon kanssa hotellille lounaalle ja leikkimään. Hotellilla oli iso lastenallas kiipeilytelineineen ja liukumäkineen. Vesi ei kuitenkaan ollut lastenaltaassa lämmitettyä, joten aika pian Cosmolle tuli kylmä. Siirryimmekin aikuisten puolelle, jossa sijaitsi mm. terapia allas. Terapia altaassa vesi oli lämmitetty +40c ja siellä olikin erittäin mukava kölliä hieronta suuttimien hyväillessä lihaksia. 

Uimisen jälkeen siirryimme maan kamaralle ja lähdimme kiertelemään resortin muita nähtävyyksiä. Alueelta löytyi mm. miniville, joka oli lapsille rakennettu satumaa kaikkinen erilaisine rakennuksineen. Minivillessä löytyi mm. linna, merirosvolaiva, teitä, työnnettäviä autokärryjä ja monenlaisia muita rakennuksia. Lisäksi alueella oli vanhemmille lapsille ja aikuisille tarkoitettu jonkinlainen labyrinttikompleksi jossa tapahtui kaikenlaisia kummia asioita, tämä alue oli kumminkin valitettavasti kiinni ja minimi pituus tänne olisi ollut 130cm. Tämän jälkeen lähdimmekin sitten ruoka ostoksille.

Viikolla ei juurikaan mitään kummallista muuten tapahtunut olimme lähinnä kotosalla Cosmon kanssa. Olin ostanut kinkun jouluksi ja täällä kinkut myydään suolaamattomina tai sitten valmiiksi maustettuna jollain mausteseoksella. Eli suolamaton kinkku ongelmaksi muodostui suolaaminen. Upposuolaukseen meillä ei ole riittävästi kylmätilaa, joten suolaus oli tehtävä ruiskulla. Tässäkin oli omat ongelmansa, ruiskuja ja etenkin tarpeeksi suurta neulaa tuntui olevan lähes mahdotonta löytää. Löysimme pitkän etsinnän jälkeen 20ml ja 50ml ruiskut, mutta isoa neulaa emme. Lopuksi Linda ottikin töistä jonku käytetyn neulan jostain koneesta ja sain suolauksen suoritettua. Toinen ongelma kinkun kanssa on paistoaika kaasu uunissa, jonka minimilämpö on ilmeisesti n. 150c. 

Lauantaina yritimme etsiä paistomittaria täältä ambomaasta tuloksetta. Ilmeisesti nämä paikalliset alkuasukkaat eivät moisia tarvitse. Tosin mihinkäs sitä tarvitsis kun tuntuu että kaikki liha paistetaan kumminkin kuivaksi ja ylikypsäksi. Saimme myös ilmoituksen että oma automme on valmiina noudettavaksi ja ai sitä ihanuutta täysin varusteltu Audi vs neekerimalli letukka.

Sunnuntaina päätimme suunnata ensimmäistä kertaa rannalle ja paikaksi valikoitui Santos n 180km päässä. Aamulla oli tarkoitus lähteä heti Cosmon syöttämisen jälkeen liikkeelle. Perheen naispuolinen vähemmistö onnistui kumminkin tuhraamaan aikaa aamulla ja pääsimme lähtemään vasta noin 10 aikaan liikenteeseen. 

Tarkoituksena oli ensin käydä Sao Paulossa etsimässä puuttuvia mausteita. Olin netistä saanut selvitetty että Sao Paulosta löytyy katu jossa pitäisi olla lukuisia maustemyymälöitä. Suurin osa näistä pikkuliikkeistä oli kumminkin sunnuntaina kiinni, joten mausteet jäi saamatta. Suuntasimme siis kohti Santosta ja hiekkarantoja. 

Navigaattorimme valitsi ilmeisesti hieman väärän reitin, koska jouduimme maksamaan tietulleja n 30R$. Reitti oli kumminkin aivan upea koska ylitimme jonkinlaisen vuoriston, jonka rinteille tie oli rakennettu. Näkoalat tieltä alaspäin olivat upeat, joskin ilmeisesti lämpötilaeroista johtuen alaspäin katsoessa kaikki verhoutui jonkinlaiseen usvaan. Alaspäin tullessa oli koko matkan nopeusrajoitus vain 50km/h ja matkan teko jyrkkää alamäkeä oli hidasta. Alas päästyämme alkoikin sitten taas moottoritie. 

Hetken aikaa ajeltuamme alkoi auto köhiä ja lopulta sammui. Hetken aikaa asiaa pohdittua päädyimme siihen tulokseen että bensa oli loppunut. Bensamittari näytti kumminkin jäljellä olevan 3/4 tankkia soppaa. Ilmeisesti huollossa tehty bensan siirtopumpun vaihto oli vauriottanut mittaria jollain tavalla. Hetken aikaa kiroiltuani ajattelin että pakko kai tässä jotain on tehdä ja sanoin Lindalle ottavani vesipullon mukaan ja jatkavani matkaa kävellen kohti tuntematonta bensistä. En kumminkaan tajunnut ottaa navia mukaan ja puhelimeni ei jostain syystä saanut yhteyttä muistiin jossa kaikki karttasoveluksen tiedot olivat.

Toista tuntia käveltyäni 35c helteessä löysin vihdoin ihmisen joka ymmärsi mitä tarkoitan. Tämä alunperin australialainen ystävällinen nais immeinen kertoi minulle että muutaman kilometrin päässä pitäisi olla bensis. Päästyäni bensikselle Linda soitti kertoakseen että tiepalveluauto on pysähtynyt auttamaan. Kielimuurin takia Linda ei kuitenkaan ymmärtänyt kuskin puheista oikeen muuta kuin favela, aseita ja vaarallista. Puhelun aikana Linda sanoikin kuulleensa laukauksia ja tiepalvelu äijäkin oli vauhkoontunut. Lopulta toinen tiepalvelu ukko oli tullut paikalle ja jäänyt odottamaan auton luo, samalla kun Linda, Cosmo ja ensimmäinen äijä lähtivät noutamaan bensaa ja minua. Tällävälin olin jo saanut muutaman litran bensaa ja lähtenyt kävelemään takaisin. Matkalla apujoukot poimivat minut kyytiin ja kävimme vielä hakemassa hieman lisää soppaa. Bensiksellä tankkaushemmokin sanoi nyt jotain favelasta ja näytti pyssynmerkkejä käsillään. Ilmeisesti bensamme oli loppunut juuri pätkälle moottoritietä missä sattui olemaan vieressä favela alue.

Loppujen lopuksi pääsimme jatkamaan matkaa kohti Santosta suurin osa päivästä oli kulunut tähän älyttömään säätämiseen. Tankkasimme lähimmällä huoltoasemalla tankin täyteen. Päästyämme Santokseen alkoikin sitten satamaan. Paikotimme auton rantakadulle ja lähdimme etsimään ravintolaa. Olimme aiemmin päättäneet että syömme meren antimia, koska Campinaksessa niitä ei juurikaan ole sijaintinsa takia tarjolla. Löysimmekin pian ravintolan jonka kyltissä luki frutas del mar. Valitsemamme ravintola oli suht kallis (140R$) paikalliseen hintatasoon verrattuna. Päädyimme ottamaan listalta  jonkinlaista kampelafilettä, riisillä, keitetyillä perunoilla, valkoisella parsalla, herkkusienillä ja katkaravuilla höystettynä. Yleensä täällä ravintoloissa yksi annos riittää vähintään 2 henkilölle, kuten myös tässä tapauksessa. Pöytään tuotiin aluksi valkosipulileipää korillinen, oliiveita, viiriäisenmunia, tonnikalatahnaa ja jonkinlaista sipuli, parsa, herkkusieni salaattia. Pääruoka tulikin isolla vadilla ja kaikkea oli yllin kyllin, jouduimme jopa jättämään hieman kaikkea koska annos oli jättimäinen.

Syöpöttelyn jälkeen lähdimmekin sitten uimaan. Ruokailun aikana sade oli loppunut ja keli oli enään hieman pilvinen. Pulikoimme rannassa hetken ja ihailimme maisemia kunnes Cosmolle tulikin jo kylmä ja oli aika suunnata suihkun kautta takaisin autolle. Kellon ollessa jo kuusi päätimme lähteä köröttelemään kohti kotia. Kotona olimme yhdeksän maissa illalla. Pysähdyimme matkalla muutaman kerran ja ajoimme harhaan Sao Paulossa.

Paras kanapasta ever.

Petrobras matkalla Sao Pauloon

Motaria

Vuorenrinteeltä

Näkymiä

Lisää

Santoksen rantaa, kojut keräilee romujaan

Iltapäivää ja sateen takia ranta suht tyhjä

Lisää hiekkaa. Niin kaus ku näkee joka suuntaan.

Rantapuistoa.




torstai 8. joulukuuta 2011

Rauhallista koti-isäilyä.

Paljookaan ei oo tapahtunu viimeaikoina. Kohokohtina mainittakoon yliopisto proffan tyttären syntymäpäiväjuhlat jotka järjestettiin Hulabaloo nimisessä lasten synttäripaikassa. Lisäksi meillä oli tuparit ranchillä, jossa vieraina oli lindan työkavereita ja muutama minun kaveri johon olin tutustunut aiemmin rymytessäni kaupungilla.

Paikallinen erikoisuus suomeen verrattuna on kaikenlaiset juhlatilat. Häitä, synttäreitä, lastenjuhlia yms. varten. Tilat ovat sisustettu teeman mukaisesti. Lasten juhlilla missä olimme löytyi tilasta pelikonsoleita, erillaisia karuselleja, mini jalkapallokenttä, ilmakiekko, fudispöytä ja kiipeilyteline. Tarjoiluna oli mehuja, limuja, pieniä pasteijoita, erillaisia fritattuja palleroita ja ranskalaisia.

Tuparit menivät hyvin, joskin juomaa jäi runsaasti yli. Brassit tuntuvat juovan enimmäkseen olutta ja kaikki toivat sitä myös mukanaan. Olin ostanut rutkasti viiniä ja chachaata(caipirinhoja varten). Avasin alussa kaksi punaista ja yhden valkoisen ja nämäkin pullot jouduin tuhoamaan lähes yksin. Ilta jatkui omalta osaltani puolenyön jälkeen kaupungilla ja kotiin kerkesin aamu seitsemältä.

Muuten on ollut rauhallista lähinnä kotosalla oleskelua ja leikkimistä Cosmon kanssa. Automme on ollut jo toista viikkoa takuuhuollossa ja ilmeisesti tällä hetkellä uupuu vielä jokin moottorin tukikumi, jonka toimituksessa on jotain vaikeuksia. Tämä maa ei todellakaan ole tarkoitettu autottomalle ihmiselle.

Pientä ukonilmaa

Fritattua kananrintaa ja parmesanirisotto

Perus aamias-setti

Yökkönen

Cosmo karusellissa

Karmea kohtalo hukkua pallomereen

Kiipeilytelinettä yms.

Space shot

Teline

Karuselli

Hulabaloo

Katonrajassa kulki sky-train

Merenneito teema

maanantai 21. marraskuuta 2011

Nettipimento ohi.

Olemme olleet tässä muutaman päivän täysin ilman nettiyhteyttä. Tänään tuli asentaja joka asensi meille yhteyden joka oli ainoa vaihtoehto tänne naapurimme Fernando kutsui sitä nimellä B&E bad&expensive. Toistaiseksi toimii vielä ok. Yhteys on mallia WLL, läheisen vesitornin katolla on antenni joka on yhteydessä taloomme asennettuun antenniin. Nopeudeksi valitsimme nopeimman eli 4M/500K 119$R/kk+asennus WLAN:in kanssa 310$R (www.kyatera.com.br). Nyt on siis muutettu pysyvästi omaan asuntoon  Kaikenlaista ostettavaa on riittänyt vaikka asunto onkin onneksi kalustettu. Yleensähän täällä vuokrataan kaikki asunnot kalustamattomina. Kodinkoneet ja keittiön kaapitkin yleensä puuttuvat.

Viime viikko menikin lähinnä kaupoissa juostessa tavaroita etsien ja tavaroiden siirrossa tänne ranchille. Nyt alkaa pikkuhiljaa tavarat löytää paikkansa ja päädyimme siihen että sisäkeittiötä tuskin tarvitsee käyttää. Pihakeittiö on isompi ja suurimman osan ajasta oleskelemme kuitenkin pihalla tai pihakeittiö komplexissa.

Ostimme perjantaina Entrecote klöntin ja grillailinkin siintä lauantaina jo pihvejä niin että kumpikin nykäs n.500g lihaa ja taisi siinä ohessa mennä vähän viiniäkin kurkusta alas. Grillikin on siis nyt koeajettu ja hyvältä vaikuttaa. Pitäisi vaan saada jostain tilattua puita jotta voisi poltella tuossa illan ratoksi. Hiiletkin täällä on vähintäänkin suomen hinnoissa, joten niitä ei viitsi käyttää muuta kuin grillatessa. Ostin sitten sunnuntaina vielä lisää lihaa, joten nyt löytyy kaapista n. 2kg Enrecote ja 3kg Ulkofilee. Hyvää punaista brassi-härkää.

Uima-allas oli ollut hetken hoitamatta, joten pari päivää meni myös sen kanssa taistellessa. Nyt vesi on kumminkin kristallin kirkasta ja erittäin lämmintä. Cosmokin kävi eilen ensimmäistä kertaa pulikoimassa. Ostimme Cosmolle walmartista kellunta renkaan, jonka keskellä on valjaat missä lapsi istuu. Renkaalla on kiva pulikoida vedessä ja oppipa kosmo jo miten jalkoja heilutellen pääsee liikkumaan.

Ehdimme jo aikalailla tässä muutamien viikkojen aikana kyllästymään paikalliseen leipävalikoimaan. Yleisin aamiasleipä täällä on rapea ranskalainen sämpylä, jossa on pelkkaa ilmaa sisällä. Italialaisia vehnäleipiä pao italiano löytyy myös nämä ovat hiukan parempia. Sitten on erillaisia pullamössöleipiä. Kaikki leivät erittäin vaaleita ja erikoishienosta jauhosta leivottuja. Edelliset siis tuoreosastoa lisäksi löytyy erillaisia paahtoleipiä jotka nekin ovat erittäin kuohkeiksi leivottuja. Paahtoleivistä löytyy muutamia monivilja vaihtoehtoja jotka eivät kyllä vastaa suomalaista tottumusta monivilja- tai ruispaahtiksesta.

Tästä suivaantuneena päätinkin ostaa leipäkoneen. Netistä luin vieläpä että Carrefour myy Brasiliassa jonkinasteista ruisjauhoa. Etsinkin lauantaina tätä ruisjauhoa cf:stä, mutta en tiennyt portugaliksi mikä on ruis niin jäi löytämättä. En myöskään lauantaina löytänyt sopivaa konetta. Sunnuntaina löysinkin sopivan koneen edulliseen hintaan(200$R) samasta paikasta mistä olimme aiemmin ostaneet monitoimikoneen ja pesukoneen. Olin myös selvittänyt mitä ruis on portugaliksi(centeio). Niinpä pääsimmekin tänä aamuna nauttimaan ensimmäisestä kunnon leivästä moneen viikkoon. Katsoin koneen ohjekirjasta leipäohjeen(portugaliksi), leipä oli jonkinlainen jugurtti-juustoleipä. Korvasin erittäin hienon vehnäjauhon Rukiilla ja täysjyvävehnäjauholla. Leivästä tuli muuten hyvä mutta ilmeisesti konemaiseen tapaa se hieman lässähti paistossa.

Mun oli tarkotus lopettaa kaljan juonti vuodeks ja alkaa kuntoilee ku tuun tänne, mut paskan latvat täällä on hyvää olutta ja lämmin ilmasto. Olut maistuu helteellä erityisen hyvältä. Kertyy vaan turhaa tohon vyötärölle, mut lihavat on lepposia, alle satakiloset punnitaan neuvolassa ja kännissä olen symppis vai miten se nyt meni.

Illalliseksi tänään Chileläinen malbec, lihapullia ja pasta carbonara. Jälkiruokana pieni tarta limon.

Täytetty paprika. Kanaa, riisiä ja juustoa

Ravintola Chez Lasse

Entrecote, riisiä ja ananasta

Cosmolla on kivaa pulikoidessa

Pikokin pääs kyytiin.
Uin koiraa.

Ylös on välillä vähän hankala päästä.



sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Tutustumista alkuasukkaisiin biletyksen kautta.

Torstai meni kotosalla ilman kummoista tekemistä. Perjantaina Lindalla meni lähes koko päivä rahojen kohtaloa selvitellessä. Vihdoin iltapäivällä 4 vihasen ihmisen soittojen jälkeen rahat ilmaantuivat tilille kuin tyhjästä. Rahanpesuepäilyiden takia varamme olivat kuitenkin jäädytetty. Halusivat todisteita maksetuista veroista. Vihdoin pankkivirkailijat saatiin vakuutettua hyväksymään Lindan palkkakuitti todisteeksi. Pankki kuitenkin käännätti tilinauhan portugaliksi ja tästä syystä konttorimme ehti mennä jo kiinni. Maanantaina aamusta rahojen pitäisi kumminkin olla käytössämme.

Lähdin Cosmon kanssa iltapäivällä kävelemään kohti läheistä Barao Geraldon aluetta  jossa on hieman erillaisia pikkuliikkeitä ja muutama ravintola. N.3,5km matkalla paahtavassa auringonpaisteessa tuli hiukka kuuma ja jano. Istuskelin siinä yhden ravintolan terassilla odottelemassa Lindaa. Minulle maustui olut ja caipirinha, Cosmo puolestaan sai tyytyä jäätelön. Lindan vihdoin tultua paikalle tilasimme baarista hampurilaiset pekonilla. Burgerit oli todella maukkaat ja pekonia oli vähintäänkin riittävästi. Ruokailun jälkeen palasimme kävellen kämpille, matkalla pysähdyimme kaljalle paikalliselle grillille ja ostamaan leipää ja juomaa matkalla olevasta 24h leipomosta. Kämpille päästyämme kippasin loput oluen mitä oli ostettu. Puolilta öin olimme menossa jo nukkumaan en kumminkaan saanut unta ja päätin että turhaa hukata hyvää nousuhumalaa ja päätin lähteä yksin kylille.

Kävelin siis taas kylille ja samaan baarin missä olin aikaisemmin ollut. Tällä kertaa baari olikin tupaten täynnä enkä onnistunut löytämään istumapaikkaa. Tapasin ravintolassa portugalilais miehen, joka osasi englantia. Juttelin ukon kanssa tovin ja ravintola alkoi sulkemaan. Kysyin ukolta tietäisikö hän mitään aukiolevaa paikkaa lähistöllä. Kuulemma lähistöllä ei olisi kuin yksi yökerho mikä olisi auki. Lähdinkin siis suuntaamaan sinne. Paikallisen tavan mukaan sisäänpääsy maksu 15+20realia. 15 realia sisään ja 20realia joutuu maksamaa jos ei juo mitään juodut juomat siis vähennetään tästä 20realista ja mitä menee yli maksat lähtiessä. Paikalla oli live bändi jonka kitaristiin tutustuin myöhemmin illan kuluessa. Ehdin juomaan baarissa muutaman oluen jonka jälkeen tämäkin paikka meni kiinni, tässä vaiheessa kello on jo varmaan ollut 04-05.00. Baarin mentyä kiinni jäin ulkopuolelle juttelemaan kitaristin kanssa ja olinkin jo tilaamassa taksia kämpille, mutta kitaristi ystävineen pyysi minua mukaan jatkamaan iltaa/aamua jollekkin huoltoasemalle.

Lähdimmekin siis autolla kohti tätä huoltoasemaa, joka oli paikallinen versio rusan shellistä. Autoja oli paikalla useita ja ihmisiä myös. Poikkeavaa tuntui olevan se että myös kuskeille maistui juoma samalla tavalla ja täällähän siis ei ole mitään alkoholin myynti aikoja kuten suomessa. Huoltoasemalla vierähti muutama tunti ja Bileet päätty paikallisen poliisiin tullessa paikalle. Poliisi partioita oli paikalla peräti kuusi kappaletta. He kirjasivat ylös autojen rekisterinumeroita ja antoivat jotkin sakot yhdelle kuskille. Poliisien poistuttua bileet hiljeni ja olinkin taas lähdössä kämpille kunnes kutsu tuli grillijuhliin jonnekkin. No eipä siinä muuta kuin hyppy tuntemattomaan ja taas erittäin selvän kuskin kyytiin autoon.

Kävimme supermarketissa ostamassa olutta, lihaa, makkaraa ja grillattavaa juustoa ja matka jatkui. Lopulta päädyimme jollekkin ei niin loistokkaalle asuinalueelle jossain lähiauleella. Aloimmekin virittelemään tulta hiiliin ja paistelemaan makkaroita. Makkaroiden jälkeen oli aika paistella lihaa. Ensimmäisten paikallisten paistamien pihvien jälkeen totesin ettei hommasta tule yhtään mitään. Paistavat kaiken aina yli, pihvit olivat kuin nokian saappaan pohjaa. Paistoinkin pikaisesti itselleni pihvin ja alkuasukkailla oli hauskaa minun vetäessä pihviä veren valuessa suupielistä. n.11 aikaan aamusta alkoikin sitten jo riittää ja päätin pyytää kyytiä kämpille. Sainkin siintä sitten kuskin ja pääsimme ehjinä perille. Tässä vaiheessa väsymys olikin jo aikamoinen ja vetäydyinkin pian nukkumaan. Nukuttuani n.6tuntia oli aika kömpiä ylös ja olo oli tasan sen mukainen kun yhet yö unet oli jääny väliin. Kävin läheisestä marketista hakemassa muutaman oluen ja pitsaa. Tämän terveellisen iltapalan jälkeen olikin sitten jo aika suunnitella nukkumaan menoa.



keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Kielitaidottomat.

Tiistai päivä meni pääasiassa täällä kämpillä Cosmon kanssa touhuillessa. Lähikaupassa kävimme illalla hakemassa seuraavaksi päiväksi lounaat minulle ja Cosmolle.

Keskiviikkokin on tähän mennessä sujunut kämpillä. Rahan siirto ei ole vieläkään perillä ja taallä päässä itkevät väärää välittäjäpankkia(sampo käytti deutsche bank). Ikinä missään ole ollut tällaisia ongelmia vaikka rahaa on tullut ennenkin siirrettyä maitten välillä. Olisi ilmeisesti pitänyt ohjata rahat välittäjäpankille lontooseen ja sieltä he olisivat muka reitittäneet ne eteenpäin. En vaan oikeen ymmärrä miten tämä suoritetaan käyttäen Sampon nettipankin ulkomaansiirtoa.

Alkaa muutenkin pikkuhiljaa kyrsimään tämä kielitaidottomuus. Luulis että nykypäivänä maasta ku maasta löytää ainakin hakemalla jonkun joka osaa edes välttävää lontoota. Tässä maassa kumminkin on aivan turha odottaa minkäänlaista palvelua englanniksi missään.

Olisi hankittava nettiyhteys omaan kämppään sekä maksu-tv palveluntarjoajien sivut ovat kaikki vain portugaliksi ja online tuestakaan ei tunnu saavan vastausta englanniksi. Tämän kielimuurin takia sekä älyttömän byrokratian takia elämä lämmössä ei aina tunnukkaan niin kivalta. Toivottavasti tämä kumminkin helpottaa kunhan nämä pakolliset asiat saa hoidettua jollain tavalla mallilleen.

Brasil é uma porcaria terra

maanantai 7. marraskuuta 2011

Rauhallista

Aamupalan jälkeen naisten lähtiessä töihin lähdimme Cosmon kanssa kyydillä Second hand kauppaan katselemaan josko sieltä löytyisi jotain ostettavaa. Cosmolle tarvis syöttötuolin ja autojakkaran, Uuteen kotiinkin tarvis mm. vesiautomaatin. Mitään en kumminkaan löytänyt paikka oli aikalailla täynnä romua, käyttökelpoista tavaraa kovin vähän. Kävelimme sitten sieltä Cosmon kanssa takaisin kämpille. Voin sanoa että tuli hiukka lämmin n. 4km vaunujen työntämisen jälkeen oli pakko mennä suihkuun. Iltapäivä oltiinkin sitten kotona. Illalla tuli pieni ukonilma ja komeat salamat leiskui jokapuolella. Yritin ottaa valokuvia onnistumatta edes kohtuullisesti. Illalliseksi söimme täytettyjä ohukaisia ja kyytipojaksi joimme Chileläisen santa carolina carmenier punaviinin.
Epäonnistunut otos salamasta

Rakennustyömaa

Komee kivimuuri

Astetta suurempi kämppä tulossa.


sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Puistoilua ja ostoksia.

Aamiaisen syötyämme lähdimme puistoon(parque taquaral) hieman kauemmaksi kävelemään ja katsomaan paikkoja. Puistossa oli erillaisia lintuja häkeissä, kuntolaitteita ja paljon ihmisiä. Paikalliseen tapaan puisto sijoittuu lammen ympärille. Lammessa näkyi myös kaikenlaisia kaloja, mutta ei yhtään kalastajaa merimetsoja lukuunottamatta. Kiersimme lammen ympäri, matkaa tästä kertyi n. 3km. Sunnuntai päivänä puistossa oli huimasti porukkaa ja välillä oli jopa ahdasta. Lammessa oli myöskin polkuveneitä, joihin emme kuitenkaan päässeet Cosmon ollessa alle 2-vuotias ja iskän ollessa liian läski. :)


Kierrettyämme puiston päätimme suunnata ostarille etsimään kameralle pussia ja Cosmolle kenkiä. Tähän asti Cosmolla on ollu pelkät lenkkarit ja sukkamehun löyhkän on varmaan perinyt isältään koska haju alkoi olemaan sietämätön. Emme tienneet yhtään mistä ja millä linjalla pääsisimme ostarille. Ainoa bussipysäkki minkä näimme oli suljetulla kadunpätkällä. Näimme kumminkin eräässä kadunkulmassa seisoskelemassa pari naista ja ajattelin että bussiahan nuo tuossa odottaa saletisti. Odottelimme hetken naisten lähellä ja emme kerenneet kunnolla röökejä polttaa kun bussi jo porhalsikin paikalle. Linja 171 ja päämääränä parque de pedro shopping. Kävi siis todella hyvä tuuri ja pääsimme oitis oikeaan paikkaan.

Ostoskeskuksessa olikin sitten pari muutakin ihmistä näin sunnuntain kunniaksi ja meinasi hermot mennä pujotellessa lastenrattaiden kanssa edestakaisin. Cosmolla on ilmeisesti leveämpi lesti kuin näillä paikallisilla kakaroilla, koska sopivaa sandaalia oli todella vaikea löytää. Lopulta kumminkin löysimme sopiva sandaalit C&A liikkeestä ja pääsimme vihdoin lounaalle. Kävimme walmartissa syömässä lounaan buffet tiskistä ruoka ei ollut kummoista ja haaleaa, mutta oli erittäin edullista. Makkaroita, riisiä papukastikkeella ja kolmioleipä.

Eipä ollut toivoakaan että täällä pääsisi eroon kaikesta jouluhömpästä. Ostarit alkavat täyttyä krääsästä ja ihmiset ovat lahjaostoksilla. Positiivista oli että näin aiemmin jossain komean kinkun, joten joutunee ensimmäistä kertaa tehdä Suomalaisen jouluillallisen alusta asti kokonaan itse laatikoita myöden. Saakohan täältä muuten lanttua?

Jättimäinen rantapallo

Puistojuna

Polkujoutsen

Pakollinen raatokuva. Opossumi?

Juna

Saapuu asemalle.

Jouluhömppää ostarilla

Papa noelin tuoli

Pieni tekokuusi

Fudis stara

Cosmo


lauantai 5. marraskuuta 2011

Härkää.

Aamusella syötyämme aamupalan tuli automyyjä tuomaan Audi A6 koeajolle. Koeajon jälkeen oli ilmeisen selvää että tämän auton me otamme. Sovimme kaupoista ja ilmoitimme myyjälle tekevämme tilisiirron ja noutavamme auton heti rahojen saavuttua brassi tilille.

Edustusauto

Auto hommien setviydyttyä lähdimme iltapäivällä syömään paikalliseen "lihabuffettiin". Täällä on erityisen paljon erillaisia buffet tyylisiä ravintoloita joiden tarjoilu on laidasta laitaan. Suomeen verrattuna nämä ovat kyllä aivan uskomattomia erillaisia lisukkeita ja pääruokia on satoja lisäksi yleensä grillilihaa härästä, porsaasta, lampaasta ym. Tämän päiväisessä paikassa tarjoilijat kiertelivät vartaiden kanssa pöydästä pöytään ja sopivan lihakimpaleen tullessa kohdalle tarjoilija leikkasi siintä siivuja lautaselle. Tarjolla oli jos jonkinlaista lihan palaa ja joukossa oli todella hyviä lihoja. Parasta tais olla paahtopaistista(?) tehdyt pihvit, kunhan ne sai mahdollisimman raakana. Lihaa tuli mätettyä kaikissa muodoissa aivan älyttömästi ja sivussa upposi muutama palanen sushia, tuoreita parsatankoja, juustoja, risottoa, ym. Ruokailun jälkeen painuimme kamalassa ähkyssä markettiin ostamaan muutamia tarpeellisia tuotteita kuten viinejä. Ilta ollaankin sitten vietetty kotosalla. Tilasimme pitsan tänne kämpille 10 palan pide maksoi huikeat 24€. Olihan lätyllä kumminkin paksuutta ja reilusti parmakinkkua ja juustoa, mutta maku ei kyllä korreloinut hinnan kanssa.

Lihaa

Tarjoilija leikkaa lihaa vartaasta.

Lisukepöytä

Lisää lihaa tai kiitos riittää.

Cosmon ja Pikon pallopelit