Venezuela 12-13.5.2012
Lähdimme Henkan kanssa kotoa
Campinaksesta karvan yli kymmenen aamulla. Lennon Sao Paulosta
Caracasiin oli tarkoitus lähteä 14:25 kone oli kuitenkin myöhässä
ja ehdimme istua suunniteltuakin pidempään United:in lounge
tiloissa lentokentällä. Loungessa oli tarjolla keittoa, salaattia
leipiä ja leivoksia, juomapuolikin oli erittäin kattava ja muutama
olut ja viinilasi tulikin nautittua.
Kuuden tunnin hieman ikävästyttävän
lennon jälkeen saavuimme Caracasiin noin kahdeksan maissa illalla
tunnin aikataulusta myöhässä. Vastassamme oli paikallinen
kalastusmatkailuyrittäjä Nani Handellman. Huomasimme heti kentältä
ulos päästyämme että ilmasto oli aivan erillainen kuin
Brasiliassa, oli erittäin kuumaa ja kosteaa..Nanin loydettyä
parkkipaikalle hukkuneen autonsa suuntasimme kohti Costa Real Suites
nimistä hotelliamme. Ikäväksemme jouduimme hotellilla toteamaan
että keittiö oli jo suljettu ja jouduimme tyytymään paikalliseen
lämpimään leipään. Leipä oli kuin paksu tortilla ja välissä
kinkkua ja juustoa. Syötyämme ja juotuamme muutamia oluita päätimme
painua jännittämään tulevaa kalastuspäivää unten maille.
|
Panoraama hotellin parvekkeelta |
|
Hotellin huikeat slumminäkymät. |
|
Samaa hotellin näköalaa. |
Yö meni taas vaihteeksi ilman
kunnollisia yöunia ja viiden aikaan aamulla totesin jo yrittämisen
olevan turhaa, hieman ennen kuutta nousin ylös. Siinä sitten
palloilin, katsoin telkkaria ja join pari olutta ennen kello
kahdeksaksi tilattua aamupalaa. Aamupalan jälkeen Nani saapui
hotellille meitä noutamaan. Ennen lähtöä Nani kertasi kanssamme
muutamia perusteita näitten merten nopeitten saalistajien
kalastuksesta ja väsyttämisestä.
Hieman yhdeksän jälkeen saavuimme
satamaan jossa meitä odotti 47 jalkanen marliinikone nimeltä
Palampix. Kapteeni ja kaksi kansipoikaa toivottivat meidät
tervetulleeksi alukselle. Lähdimme satamasta oitis ulos ja heti
aallon murtajan ulkopuolella kansipoika laittoi muovimustekkalan
uimaan veneen perään. Vauhtia siirtymässä oli varmasti noin 15
solmua ja tämä yksi viehe roikkui vedossa koko siirtymän ajan.
Noin tunnin siirtymän jälkeen aloimme kalastamaan ehkä yhdentoista
maissa. Iloksemme odotus ei ollutkaan kovin pitkä ja Henkka pääsikin
väsyttämään reissumme ensimmäistä marliinia jo puolilta päivin.
Reilun puolen tunnin väsytyksen jälkeen veneeseen koukattiin n. 300
paunainen sinimarliini ja reissumme tavoite makasi kuolleena raatona
veneen lattialla. Myös Henkka tärisi tuolissaan kaiken antaneena.
Harmittamaan pisti lähinnä se että sinimarliini on vedessä ehkä
kaloista kaunein uskomattoman kirkaine väreineen, mutta heti pappia
saadessaan muuttuu mustavalkoiseksi rumaksi raadoksi. Tässä
luontokappaleessa huomaa hienosti kuinka käy kun elämä katoaa.
Kauaa ei tarvinnut odottaa seuraavaakaan tärppiä. Puoli kahden
maissa oli minun vuoroni puikottaa kala oli hiukan edellistä isompi
ja innokkaampi säilymään hengissä, joten sain taistella marliinin
kanssa lähes puolitoista tuntia. Kaiken raatamisen jälkeen veneen
pohjalla makasi toinenkin kalvakka raato, painoa isommalla oli n. 400
paunaa. Kaiken antaneena olin melko tyytyväinen Henkan päätokseen
lähteä kohti rantaa. Lyhyt päivä mutta erittäin onnistunut ja
marliini apina ei enään roiku niskassa ja kuiski korvaan.
|
Alutecnos 80 |
|
Henkan tyylinäyte. |
|
Alkaa olemaan jo ahdasta. |
Matka satamaan kesti noin puolitoista
tuntia. Satamassa otimme kaloista lisää kuvia ja katselimme
perkausoperaatiota. Isommalla marliinilla oli vatsassaan
toistakymmentä pienehköä boniittoa. Perattuaan kalat kapteeni
sahasi meille miekat matkaan ja lisäksi otimme palat kalaa
valmistettavaksi hotellin ravintolassa. Hotellille tilasimme
illallisen puoli kahdeksaksi ja painuimme huoneeseen virkistäytymään.
Illallinen oli todella mainio ja kala oli hyvää kyytipojaksi meni
hotellin varaston kaikki viinit joita oli kokonaiset kaksi pulloa.
Hieman myöhemmin Henkan painuessa ajoissa maate jäin itse vielä
valvomaan ja ilta venähtikin vähän turhankin pitkäksi.
|
Siinä ne lepää, valitettavasti kuolleina. |
|
Ylpeä kalamies. |
|
Henkan ottiviehe. |
14.5.2012
Ehdin sitten nukkua komeat neljä
tuntia, mutta olo ei kumminkaan ollut mikään aivan kamala. Kasilta
taas aamiainen ja noin yhdeksän maissa Nani tuli hakemaan meitä ja
suuntasimme satamaan. Satamassa vene oli valmiina lähtöön ja
pyyhälsimme ulos noin puolentoista tunnin siirtymän jälkeen
ehdimme liottaa pyyntejä vedessä ehkä vartin ja ensimmäinen
marliini oli kiinni. Kerkesin kepittää ehkä minuutin ja sitten
siima katkesi. Parin tunnin päästä oli taas tärppi joka ei sekään
pysynyt kiinni. Lisäksi näimme yhden marliinin veneen perässä
joka ei kuitenkaan pyynnöistä riittävästi kiinnostunut. Päiva
menikin pääasiassa ilmastoidussa salongissa pientä kankkusta
hoitaen. Viiden maissa palastimme rantaan ja Nani tuli meitä hieman
myöhemmin hakemaan. Kävimme matkalla ostamassa muutaman pullon
viiniä, koska hotellin tarjonnan jo tiesimme. Olimme edellisiltana
tilanneet kalaa illalliseksi hotellin ravintolaan. Paikalle
saavuttuamme saimme kuitenkin järkytykseksemme huomata että kukaan
ei ollut kalaa sitten meille hakenut. Söimme sitten illalliseksi
Häränpihvit ja muussia. Muussi oli todella hyvän makuinen, mutta
pihvi välttävä. Suht aikasessa vaiheessa painuimme huoneeseen ja
itse jäin katselemaan telsua olohuoneen riippumattoon Henkan
mennessä nukkumaan.
15-16.15.2012
Edellis iltana Nani oli luvannut viedä
meidät viimeiseksi päiväksi Carabelledan Golf & Yacht
clubille, jossa saisimme uiskennella altaassa, syödä lounasta ja
virkistäytyä baarin antimilla. Päästyämme paikalle totesimme
kuitenkin ravintolan ja baarin olevan suljettuja. Kävin siinä
sitten kuitenkin suihkussa ja uimassa. Sain kuin sainkin pahimman
pettymyksen taas kuitattua ja aloimme pohtia vaihtoehtoja päivän
viettämiseen. Kysyimme Nanilta vaihtoehtoa mennä Caracaksen
keskustaan katselemaan paikkoja ja tämä olisikin onnistunut, mutta
eri kyydillä ja noin 100€ lisähintaan. Lopulta päätimme että
lähdemme ajoissa ajamaan kentän suuntaan ja pysähdymme matkalla
syömään johonkin hyvään kalaravintolaan.
|
Panoraamaa clubilta. |
Pysähdymme paikkaan joka oli hieman
kuin keskiaikainen kellariravintola joka sijaitsi kuitenkin
katutasossa. Tilasimme alkupaloiksi fritattuja kalmarin jalkoja ja
pääruuaksi grillattua grouperia muussin ja vihannesten sekä
salaatin kera. Annokset olivat etelä-amerikkalaiseen tapaan todella
isot. Itseäni jäi kuitenkin hiukan vaivaamaan kalmareitten lievä
sitkeys ja ja kalan mauttomuus. Kalan kyljessä oli erillaisista
merenelävistä tehty kastike joka oli kaikenkaikkiaan aika hyvä,
joskin en tajua miksi näillä main kaikki kastikkeet tehdään
tomaattipohjaisiksi. Ravintola oli tunnelmaltaan tosi mukava ja
kiviholveineen autenttinen kokemus. Lopuksi ravintola sai vielä
hiukan miinusta hinnoistaan ja kuitista jossa ei hintoja ollut
eritelty laisinkaan. Jatkoimme matkaa kentälle.
|
Kellari ravintola. |
|
Kalmarit |
Kentällä olimme reilusti etuajassa ja
jouduimme odottamaan lähtösevityksen aukeamista noin tunnin.
Saatuamme yhden ainokaisen laukun ruumaan oli aikaa tapettavana vielä
4 tuntia ennen koneen lähtöä. Venezuelasta poistuessa pitäisi
kaiketi maksaa jonkinlainen maastapoistumismaksu. Kukaan ei meiltä
sitä kumminkaan vaatinut joten emme moista myöskaan joutunut
maksamaan. Lähtöselvitys aulassa oli kyllä jotain avuliata aatuja
ohjaamassa meitä maksamaa jotain jonnekkin onnistuimme kuitenkin
tämän jotenkin välttämään. Päästyämme ulkomaan puolelle
painelimme loungeen ja totesimme senkin olevan todella surkea
palveluiltaan ja tarjoiluiltaan. Itse lähdinkin metsästämään
matkamuistoja ja Henkka jäi luongeen. Aika hyvin sain tuhlattua
aikaa kierrellessäni kauppoja ja aika ei tullut kovinkaan pitkäksi.
Kone lähti ajoissa ja lento sujui
hyvin, jostain ihmeen syystä laskeuduimme Sao Pauloon tunnin
etuajassa. Olimme Sao Paulossa jo ennen neljää aamulla ja olimme
sopineet Lindan kanssa ettei hänen tarvitse aamulla lähteä meitä
vastaan Cosmon kanssa vaan tulemme bussilla. Bussi olisi kuitenkin
lähtenyt vasta aamulla kuuden maissa. Päätimmekin siis vuokrata
auton kentältä ja palauttaa sen tänne Campinakseen. Autolla matka
taittuikin mukavasti ja olimme hyvissä ajoin kotona. Väsymys oli
aika huikea ja jouduinkin elpymään sängyssä puolille päivin
Cosmon leikkiessä omia leikkejään samassa huoneessa.
|
Paatin ilmastoitu salonki. |
|
Isonkalan raksit. |
|
Paatit rivissä satamassa. |